|
Somali
Somali
Usein somalia kuvaillaan villin ulkonäkönsä ja kauniin värinsä puolesta pikkuketuksi, ilvekseksi tai isoksi oravaksi. Somali on yhden rotukissamaailman vanhimman eli abessinialaisen sisarrotu. Luonteeltaan somali on samanlainen kuin abessinialainen, vain turkin pituus hiukan hidastaa somalin vauhtia verrattuna abessinialaiseen.
Rodun Historiaa
Abessinialaisten historiaan liitetään muinaisia tarinoita Egyptin mytologiasta ja abessiniasta 1800-luvun loppupuolella tuoduista kissoista. Rodun jalostusvuosien aikana silloin tällöin syntyi lyhytkarvaisiin abessinialaispentueisiin kuitenkin myös pitkäkarvaisia pentuja. Näistä pitkäkarvaisista pennuista innostuneena alkoi Evelyn Mague kasvattamaan erikseen 1960-luvulla Yhdysvalloissa somaleita. Rodulle syntyi nimi nykyisen Etiopian eli Abessinian naapurimaan Somalian mukaan. FiFé hyväksyi rodun vuonna 1981, jolloin se arvosteltiin näyttelyissä puolipitkäkarvakategoriassa turkin pituuden vuoksi. 1992 somalit siirrettiin arvosteltavaksi kuten sisarrotunsa abessinialainen, lyhytkarvaisten kolmoskategoriaan. Abessinialainen, somali ja muutama muu rotu siirtyvät vuoden 2016 alussa IV-kategoriaan.
Suomeen ensimmäisen somalin Josinia Musayid, toi Pirkko Heinonen Australiasta vuonna 1983. Pirkon ja Suomen ensimmäinen Heiskan-somalipentue syntyi 1984. Nykyisin Suomessa rekisteröidään vuosittain n. 30-35 somalia.
Somalin luonne ja ulkonäkö
Somalit lumoavat katsojat ulkonäöllään ja hurmaavat ihmiset käytöksellään. Somali on luonteeltaan utelias, lempeä, uskollinen, vilkas ja sosiaalisena osallistuu kaikkiin perheen askareisiin. Se on aktiivinen ja saattaa vaatia ainoana kissana paljon huomiota omistajaltaan. Somalit ovat hyvin nokkelia ja oppivat helposti itsekseen esimerkiksi avaamaan ovia jolloin niiden aktivoiminen ja opettaminen erilaisiin temppuihin on yleensä helppoa. Aktiivisuutensa ja uteliaisuutensa vuoksi somalit harrastavat mielellään kissa-agilityä ja valjasulkoilua. Somalit eivät juurikaan pidä itsestään melua ja jos keskustelevat asioista, tapahtuu se hyvin vienolla äänellä.
Ulkonäöltään somalin pitäisi muistuttaa läheisesti keskikokoista, eleganttia mutta jäntevää abessinialaista. Vuosien aikana somalit ovat muuttuneet alkuperäisestä ulkomuodostaan jonkin verran vaikka erona pitäisi olla vain turkin pituus. Turkki on puolipitkä, hieno, silkkinen, pehmeä, kauniisti laskeutuva ja helppohoitoinen. Kauniin turkin tekee eläväiseksi ticking jolloin jokaisessa karvassa on 3-6 raitaa. Kauniin kokonaisuuden kruunaa puuhkahäntä ja tuuheat "pöksyt" takajalkojen saappaineen. Somalin pää on kiilanmuotoinen, sopusuhtainen sekä ääriviivoiltaan pehmeä ja sivuprofiilissa erottuu loiva painauma. Korvat ovat suhteellisen suuret, sijaitsevat kaukana toisistaan ja ovat leveät tyvestä. Silmät ovat mantelinmuotoiset, loistavat sekä ilmeikkäät ja silmiä reunustaa tickingin väri. Silmät voivat olla väriltään vihreät, keltaiset tai meripihkan väriset. Somalin aiemmat tunnusmerkit ilvestupsut korvissa ja kaulurit ovat vuosien varrella hävinneet. Perusvärit ovat riista ja punainen sekä niiden diluutiovärit sininen ja beige. Näiden värien lisäksi ovat sallittuja perusvärien hopeamuunnokset, mustahopea, punahopea, sinihopea ja beigehopea . Maailman kissakattojärjestöissä on näiden lisäksi hyväksyttyjä myös muita värejä kuten esimerkiksi lila, kaneli ja suklaa.
Somalin terveys
Kissalääketiede kehittyy jatkuvasti joten tällä hetkellä tiedossa olevia somalien ja abessinialaisten perinnöllisiä sairauksia ovat PRA- silmän rappeumasairaus ja PK- pyruvaattikinaasin puutossairaus. PRA aiheuttaa kissan sokeutumisen jossain vaiheessa sen elämää. PRA- muunnoksia tunnetaan koirilla 7 erilaista muotoa ja somaleilla testataan vasta yhtä PRA:n muotoa. PK aiheuttaa anemian johon ei valitettavasti tunneta parannuskeinoa ja johtaa myöhemmin kissan ennenaikaiseen kuolemaan. Molempiin perinnöllisiin sairauksiin on olemassa dna-testi. Muita somalien ja abessinialaisten perinnöllisiksi sairauksiksi tiedetään tällä hetkellä RA-sydänsairaus ja Patella Luxatio. Myös kaikilla kissaroduilla ilmenevä FIP (tarttuva vatsakalvontulehdus) epäillään olevan jossain määrin perinnöllinen.
Somalipentuja rekisteröitäessä pakollisia testejä ovat vain PRA dna-testi tai vanhempien terveystodistukset dna-testauksesta. Lisäksi vaaditaan pentujen vanhemmilta eläinlääkärintodistus napatyrättömyydestä ja uroksilla laskeutuneista kiveksistä. Suositeltavia testauksia ovat FeLV ja FIV, PK-dna ja veriryhmämääritys sekä sienitesti.
ABYvariantti
Meillä somalikasvattajilla on onni että voimme käyttää kasvatuksessa abessinialaisia ja näin laajentaa somalien geenipohjaa. Pentuetta rekisteröitäessä nämä lyhytkarvaiset saavat EMS-koodinsa (ABY) ja värikoodinsa (n,a,o,p)perään variantti merkinnän eli var, osoituksena että ovat kahden rodun risteytys. Nämä somalien ja abessinialaisten roturisteytyksen pennut ovat ilmiasultaan lyhytkarvaisia mutta useimmat kantavat perimässään pitkäkarvageeniä. Ulkomuodoltaan abyvariantit eroavat aidoista abessinialaista vain hieman pidemmällä ja pehmeämmällä turkilla joka yleensä tulee parhaiten esille vatsakarvoituksessa, pöksyissä ja hännässä. Suomessa näitä abessinialaisvariantteja saa käyttää vain somalikasvatuksessa.
Kharn-Ka historia
Ensimmäiseksi rotukissaksi hankin punaisen somalitytön Frigus Okra Milla, joka syntyi vuonna 1997. Kasvattajanimi Kharn-Ka on rekisteröity Suomen Kissaliiton kautta FIFén 25.1.2001 ja ensimmäinen Kharn-Ka pentue syntyi 27.12.2003. Frigus Okra Milla ilmeni Suomessa toisena löydetyksi PK-sairaaksi somaliksi joten hankin ensimmäiset kasvatuskissani Ruotsista ja Tanskasta vuosina 2002-2003. Näiden kissojen SP&EC S*Roulette´s Yellylorum,DM (SOM p) ja SP&EC,SW 12,SW10 DK*Dushara Mint of Kharnka,DM,DVM,DSM ovatkin kasvatukseni kantaemot ja vähintään toinen löytyy jokaisen kasvattamani kissan taustalta. Olen tuonut kasvatukseen ulkomailta 3 naarasta sekä ostanut tai tuottanut maahan yhteistyökasvattajilta 6 somali- ja abykollia. Kymmenen ensimmäisen kasvatusvuoden (2003-2013) aikana syntynyt 34 Kharn-Ka pentuetta.
Kharn-Ka kasvatit
Kasvatan pienimuotoisesti ja pentueita syntyy vuodessa 2-3. Pyrin kasvatuksessani hyvän terveyden ja ihanan luonteen lisäksi lähemmäksi somalin alkuperäistä ulkomuotoa. Kasvattamani pentueet ovat sekä somali-, abyvariantti- ja somali- että abyvarianttipentueita. Pääasiallisesti kasvatan somaleita mutta somalien geenipohjaa laajentaakseni, käytän silloin tällöin kasvatuksessa abessinialaisuroksia. Nämä syntyvät pentueet ovat lyhytkarvaisia abessinialaisia eli abyvariantteja. Usean pentueeni emona on abyvariantti ja isänä somali, jolloin samassa pentueessa voi olla somaleita ja abyvariantteja.
© Jaana Heikanen
|